No-knead-bread, pataleipä

Tästä ei leivän teko enää voi helpommaksi mennä.
"Leipää vaivattomasti", kirjaimellisesti.

Löysin tämän ohjeen joskus vuosia sitten sanomalehti Keskisuomalaisesta. Artikkelissa kerrottiin että Amerikkalainen sanomalehti New York Times oli tehnyt jutun leivästä, jonka ympärille oli muodostunut laaja nettisivusto. Resepti on leipuri Jim Laheyn leipomosta Manhattanilta. 
Artikkelin luettuani oli tietenkin pakko kokeilla tätä reseptiä joka oli saanut niin paljon huomiota  ja kukapa ei pitäisi toureesta rapeakuorisesta leivästä.

3 cup vehnäjauhoja (7,2 dl)

2 tl suolaa

1/4 tl kuivahiivaa

1,5 cup vettä (3,6 dl)

  (1 cup = 2,4 dl)

• Mittaa astiaan kuivat aineet eli jauhot, suola ja hiiva. Sekoita. 
•  Lisää vesi ja sekoita nopeasti käsin ainekset sekaisin, älä vaivaa. 
• Peitä kulho kelmulla ja laita kulho tasalämpöiseen paikkaan seuraavaksi 12-18 tunniksi, vaikka yön yli.

Seuraavana päivänä:

• Kaada taikina jauhotetulle työpöydälle ja painele taikinasta pois ilmakuplat ja kääntele reunat keskustaan ikään kuin taittelisit taikinan nenäliinan tavoin.

• Ota puuvillainen tai pellavainen leivinliina. Laita liina leipäkoriin tms. pyöreään kulhoon ja ripottele pyyhkeen päälle reilusti jauhoja ja laita taikinanyytti jauhojen päälle. Ripottele vielä taikinan pinnalle jauhoja. Taita pyyhe taikinapallon päälle.

• Kohota leipää vielä pari tuntia.

• Kuumenna uuni 225 asteeseen ja laita uuniin samalla kannellinen kattila tai pata. Kattila voi olla terästä, alumiinia, emalia tai vaikka rautapata, tilavuus noin kolme, neljä litraa.

• Kun uuni on kuuma, ota kattila uunista ja kumoa siihen leipä korista ja pyyhkeen sisältä (laita kädet pyyhkeen alle ja kippaa taikina pataan). Ei haittaa, jos leipä näyttää tässä vaiheessa sotkuiselta, se kohoaa uunissa kauniiksi.

• Laita kansi kattilan päälle ja laita kattila uuniin. (huomioi ettei kattilassa ole muoviosia) Paista puoli tuntia ja poista kansi. Paista vielä 15-30 minuuttia, jolloin leipä saa kauniin värin.

Kumoa leipä ritilälle jäähtymään.

Viipalepikkuleivät

Pikkuleipiä ei tule tehtyä kovinkaan usein. Yleensä vain jouluksi ja juhliin. Yksi ilta kuitenkin mieleeni putkahti nämä ihanat pikkuleivät, joita olin joskus kauan sitten tehnyt lapsuudenkodissani. Niinpä otin puhelun äidilleni ja aloin metsästää ohjetta näihin herkkuihin. Pikkuleivät ovat ihanan makuisia, reunat rapeita ja keskeltä toffeemaisen sitkeitä. Kaiken lisäksi ovat niin helppotekoisia, että suurikin määrä syntyy vaivatta. Suosittelen! Näitä on pakko tehdä jouluksi ;)

200g voita tai margariinia

2,25 dl sokeria

1 kananmunan keltuainen

3 rkl tummaa siirappia

3 tl vaniljasokeria

2 tl soodaa

5 dl vehnäjauhoja

• Vaahdota pehmeä voi ja sokeri.
• Erottele keltuainen ja vatkaa voi-sokeri seokseen.
• Lisää siirappi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet, vatkaa tasaiseksi.
• Jaa taikina kuuteen yhtä suureen osaan, muotoile n. 2-3cm paksuisiksi tangoiksi. Itse paistoin kolme tankoa per pelti.
• Tangot voi halutessaan voidella erotellulla valkuaisella ja koristella mantelilastuilla.
• Paista 200 asteessa kauniin ruskeiksi n.9-12 min. Kunnes ovat levinneet litteiksi.
• Leikkaa kuumana terävällä veitsellä vinoiksi viipaleiksi.

  

Herkuttele!

 

Kuusiveen Robin synttärit

Robin on nyt niin IN juttu neiti kuusiveen mielestä, että tällä kertaa äiti ei saanut väkertää kakunkoristeita, vaan joutui suosiolla klikkailemaan valmiin kakkukuvan netistä. 
Ehkä hyvä niin, koska luulen etten olisi saanut tunnistettavaa Robinia aikaiseksi ja olisin vähintään saanut makeat naurut osakseni :) 
Tarjolla oli myös rullavoikkaria, jota kokeilin nyt ensimmäistä kertaa ja oli niin hyvänmakuinen ja näppärä valmistaa että teen toistekkin. Luotto kinkkupiirakkaa, josta on aina kaikki vieraat pitäneet ja se oli myös sankarin toiveena tarjoiluissa. Lisäksi Domino-tikkarit, Voitaikina kolmiot luumu-rahka täytteellä sekä minivaahtokarkkeja ja sipsejä. Tarjottavaa oli sopivasti pienelle vieras määrälle.

 Kuva on juuri aseteltu kakun päälle, joten ei ole kuvatessa vielä ehtinyt pehmentyä pintaa myöten.

 

Puustipäivä

Tänään on kansallinen korvapuustipäivä ja sehän sopii hyvin meidän perheen herkkusuille. 
Pullaa tuleekin leivottua melko usein ja nimenomaan puusteja ne olla pitää :) Nämä ovat käteviä herkkuja myös yllätysvieraiden varalle.

Kanelista, sokerista, voista ja ripauksesta vanilliinisokeria. Siitä on meidän korvapuustit tehty. 

Karjalanpiirakat

Yksi päivä tyttäreni sanoi että, kumpa saisi mummon tekemiä piirakoita. Ja kyllähän nämä itsetehtyinä ovat aivan eri tuote kuin kaupasta ostettuna. Niimpä päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja koska neiti oli mummin kanssa näitä päässyt tekemään oli minulla oikein reipas apulainen, jolla piirakkapulikka pysyi jo hyvin hallussa. Nämä ovat kyllä niin hurjan hyviä, vaikkakin isotöisiä mutta se vaiva kannattaa nähdä. 

"Otan vielä yhden...ja jos yhden vielä.. tämä on kyllä viimeinen" :)